Menestynyt yritys ja terve yrittäjä

Mistä syntyy menestynyt yritys? Itsesiassa samaa asiaa voisi kysyä taiteilijalta. Se harvoin on sattuman kauppaa. Usein yrittäjä/taiteilija, ottaa riskin, taloudellisen ja vähintäänkin sellaisen, että alkaa luottamaan omaan osaamiseensa ja keskittyy tekemiseen, vaikka se aluksi tuottaisi liian vähän rahaa elämiseen. Vuosien myötä taloudellinen tilanne kohenee ja yrittäjä/taiteilija saattaa huomata tulevansa riittävän hyvin toimeen voidakseen keskittyä huoletta omaan hommaansa.

Ihminen, joka ei ole itse läpikäynyt tätä, toisinaan yrityksen työntekijä tai asiakas, saattaa ajatella, että hänen ei tarvitse ajatella palvelua yrityksen kannalta, sillä onhan kysymyksessä yritys, jolla on loputtomasti resursseja. Näin ei kuitenkaan välittämättä ole, vaikka julkisivu sitä antaisi ymmärtää.

Yritys on paljon muutakin kuin julkisivu. Se on jonkun ihmisen useiden vuosien työn tulos, jolloin moni on elänyt huomattavasti vähemmällä kuin tavallinen palkansaaja saadakseen oman näköisensä työpaikan ja tehdäkseen sitä, mitä sydämessään halajaa. Toisinaan pienyrittäjyyteen ohjaa oma terveys, pienet lapset tai työttömyys.

Kaikki on oikein. Jos yritys ei kuitenkaan ala tuottaa 2-6 vuodessa niin, että sillä eläisi, on mietittävä mitä voisi tehdä toisin tai paremmin. Sitä kannattaa itseasiassa miettiä säännöllisesti.

Tökkiikö markkinointi, onko media oikea tai kohderyhmä hukassa vai onko hommia hoitamassa oikeat ihmiset? Joskus jopa yrittäjänä joutuu taipumaan siihen totuuteen, että itse ei osaa kunnolla, eikä rahkeet riitä harjoitteluun. Silloin on syytä delegoida, jos haluaa asiakkaita. Jokaisen työn kohdalla on syytä miettiä, kuka sen osaa parhaiten ja teettää työ hänellä, jos haluaa hyviä tuloksia. Itselläni on käynyt hyvä tuuri niiden ihmisten kanssa, jotka ovat tulleet mukaan toimintaani, ja olen löytänyt yrittäjä henkisiä ihmisiä, jotka ymmärtävät oman työnsä merkityksellisyyden ja yhteistyön voiman.

Yrittäjän jaksaminen on myös yksi ydinkysymyksistä jonka yhteydessä kannattaa pohtia delegoimista. Itse nimittäin hoidin yritystäni ensimmäiset 15 vuotta pitämättä juuri muita lomia kuin viikon juhannuksen jälkeen sekä joulun ja uudenvuoden välin, jona aikana vastasin toki työpuheluihin. Ja pilasin lastenkin lomia jopa ulkomailla kännykkä toisessa ja tietokone toisessa kainalossa.

Vastasin asiakkaiden puheluihin 7 päivää viikossa, riippumatta missä pallon puoliskolla olin, klo 08-23, sen lisäksi tein itse myyntikeikkoja, pakkasin tilaukset muille myyjille, tein mainokset, organisoin messutapahtumat ja hoidin verkkosivustoa. Voit vain kuvitella, oliko jälki aina parasta mahdollista. Lopulta olin niin poikki, että olin valmis luopumaan yrityksestä. Itseasiassa olin ollut jo 10 vuotta niin poikki, ettei minusta olisi normaalitilanteessa ollut enää mihinkään töihin. Oman lisänsä tilanteeseen toivat silloin vielä pienet lapseni.

Onneksi minulla oli ystävä, joka sanoi, että ”voit aivan hyvin laittaa puhelinajan arkisin klo 15-18. Ja muina ainoina voit soittaa takaisin kun hetki on sopiva”. Totta. Koska hän oli myös maahantuojani sillä hetkellä, hän ehdotti, että siirtäisimme logistiikan heille. Lopulta muutaman vuoden hautomisen jälkeen teimme yhdessä verkkokaupan, jonka kaikkia logistisia toimia he hoitavat. Ja palkkasin apua asiakaspalveluun.

Sen jälkeen alkoi yrittäminen taas tuntua kivemmalta. Energiaa riitti myös uuden kehittelyyn.

Pointini on se, että tehdessäni työtä ”niska limassa”, vaikka fyysisesti kevyttä olikin, yritys ei mennyt eteenpäin. Se junnasi paikoillaan vuodesta toiseen, juuri ja juuri veden pinnan yläpuolella, sillä minulla ei ollut voimavaroja kehittää sitä, vaikka se hädintuskin elätti minut ja lapseni.

Vasta kun päästin irti peloistani ja hyväksyin sen, että saattaisin joutua delegoinnin ja muutosten vuoksi elämään muutaman vuoden vielä vähemmällä, yrittäminen alkoi kannattaa.

Millaisia vaihtoehtoja meillä on, jos olemme yliväsyneitä, kerta kaikkisen uupuneita, kuin joutuneet harmaaseen maahan? Yhtälailla tämä saattaa tapahtua toisen palveluksessa. Useimmat ratkaisevat tämän sairaslomilla. Onko se ok? Työuupumuksen vuoksi sairasloma on kuin rasitusvamma kädessä. Viikon kuluttua siitä kun on palannut töihin, rasitusvamma palaa, sillä palautuminen ei tapahdu edes kuukaudessa kun keho ja/tai mieli on päässyt liialliseen rasitustilaan.

Yrittäjällä tälläistä ylellisyyttä ei edes ole. Itse en ole yrittäjänä, 28 vuoteen, ollut yhtään päivää virallisesti sairaana, että joku olisi maksanut niistä päivistä minulle palkkaa. Yleensä se on mennyt niin, että minä olen maksanut omasta sairastumisestani, jos hommaa ei ole voinut siirtää seuraaville päiville.

Erityisesti syvä uupumus tarkoittaa käytännössä pienyrityksen toiminnan loppumista tai töiden delekoimista jollekin toiselle, jolloin myös oma palkka pienenee toisinaan epäsiedettävälle tasolle.

Uupumuksesta palautuminen kesti itselläni lähes 2 vuotta ennen kuin olin taas luovassa kunnossa.

Nykyisin tunnistan kun stressihormonitasoni lähtevät nousuun ja osaan jarruttaa ajoissa. Haluatko sinäkin oppia pitämään kaikki palaset tasapainossa samaan aikaan? Löytää menestys yrittäjyyteen sekä omaan elämääsi fyysisesti ja psyykkisesti? Kaikkea samanaikaisesti?

Tietoisuus- ja rentoutusharjoitusten lisäksi annan tällä sivustolla vinkkejä markkinointiin ja somen hyödyntämiseen ilmaisena markkinakanavana.

Ihanaa yrittäjyyttää sinulle! Ole ylpeä työstäsi, olet palkkasi ansainnut!

Good company in a journey makes the way seem shorter. — Izaak Walton

post

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close